Ajankohtaiset näyttelyt

Uudenkaupungin museossa on perusnäyttelyiden lisäksi esillä vaihtuvia teemanäyttelyitä. Säännöllisimmin näyttelytoimintaa järjestetään Wahlbergin museotalossa. 

WAHLBERGIN TALON JOULU 

Joulu merellä ja maissa 

30.11.2025-9.1.2026

Wahlbergin museotalo Uudessakaupungissa koristellaan jouluasuun tänäkin vuonna marraskuun lopusta alkaen. Museotalon alakerran porvarishuoneissa tuoksuvat joulukukat, kimaltavat joulukoristeet ja joulukuuset. Joulukoristeiden lisäksi perusnäyttelyissä pääsee tutustumaan merenkulkijaperheiden jouluun. 

Porvariskodin huoneissa voi lukea katkelmia uusikaupunkilaisen merikapteenin perheen, Widbergeiden kirjeistä 1900-luvun alusta. Kapteenin vaimo Julian ja poikansa Alpon kirjeet ovat täynnä kaipausta ja haaveilua jälleennäkemisestä, mutta myös kertomuksia joulun pienistä iloista, lahjoista ja joulupukin vierailuista. Kirjeiden kautta avautuu näkymä siihen, millaista oli viettää joulua ilman maailmalla seilavaa aviomiestä ja perheenisää. 

Museon yläkerran perusnäyttelyssä näkökulma on merimiesten. Mitä kuului jouluun kaukana kotoa, ilman perhettä? Yläkerrassa jouluistaan kirjoittavat Julian mies, purjelaivan kapteeni Henrik Widberg, mutta myös perämies Einar Ilmanen, joka vietti joulua moottorilaiva Wasaborgilla Australiassa vuonna 1956. 

Avoinnaoloajat joulunaikaan: 

su 30.11. klo 12-16

2.12.2025-9.1.2026 TI-LA klo 12-15 (kiinni 6.12., 24.-26.12. ja 1.1.)

ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA

Uusikaupunkilaisia naisia miesten maailmassa

Wahlbergin museotalon näyttely kertoo naisista, jotka toimivat perinteisesti miehisillä aloilla 1800–1900-lukujen vaihteessa. Ensimmäisten joukossa esittelee yhteensä 11 uusikaupunkilaislähtöistä naista, jotka olivat uraauurtavia ammateissa, joihin hyväksyttiin virallisesti vain miehiä. Tällaisia ammatteja olivat pitkään esimerkiksi urkurin ja lääkärin ammatit. Monet näistä naisista myös harrastivat sellaisia asioita, joiden ei vielä katsottu olevan naisille hyväksyttäviä, kuten metsästämistä tai purjehtimista. 

Näyttelyn naiset olivat pääasiassa niin sanottua parempaa väkeä, jonka ansiosta heillä oli esimerkiksi mahdollisuus opiskella. Porvarisnaisten elämän ajateltiin kuitenkin vielä 1800-luvulla kuluvan pääsääntöisesti perhepiirissä lapsia ja kotia hoitaen. Muuta naisten ei uskottu edes haluavan, saati sitten osaavan. Näyttelyn voimanaiset kuitenkin osoittavat omilla elämäntarinoillaan, ettei tämä perinteinen ajatus naisten elämästä ollut ainoa totuus. He todistivat, että rohkeus, taito ja tahto saattoivat avata ovia, joita ei aiemmin ollut naisille tarkoitettu.  

Lisäksi se, että nämä naiset olivat useimmiten naimattomia, auttoi heitä eteenpäin unelmissaan. Jo vuonna 1864 lain mukaan naimattomat 25-vuotiaat naiset olivat oikeustoimikelpoisia ja saivat hallita omaisuutta. Naimisissa olevien naisten katsottiin kuitenkin vielä olevan vajaavaltaisia ja miehensä holhouksen alaisia. Esimerkiksi kauppaa saivat käydä vain porvarit, ja porvarioikeudet saattoi saada vain mies. Poikkeuksena olivat leskinaiset, joille porvarinoikeudet periytyivät miehensä kuoleman jälkeen. 

Yhteiskunta oli kuitenkin murroksessa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, ja esimerkiksi elinkeinovapautta laajennettiin. Vuoden 1879 asetuksen mukaan kaikki saivat elättää itsensä “millä rehellisellä työllä tahansa”. Tämän oikeuden ulkopuolelle jäivät kuitenkin esimerkiksi rampojen, mielisairaiden ja varattomien lisäksi avioliitossa elävät naiset, joita ei pidetty lain mukaan täysivaltaisina kansalaisina. Vuonna 1884 perustettiin Suomen naisyhdistys, joka ajoi ensimmäisenä järjestönä naisten asioita. Yhdistys vaati naisille samoja poliittisia, sosiaalisia ja koulutuksellisia oikeuksia, kuin miehillä oli. 

Näyttely on esillä Wahlbergin museotalossa 9.6.2025 - 27.3.2026.

Näyttelykokemusta voi laajentaa pelaamalla Seppopeli-alustalle tehtyä Uusikaupunkilaisnaisten jalanjäljissä -nimistä mobiilipeliä. Mene älylaitteellasi osoitteeseen play.seppo.io tai käytä oheista QR-koodia. Peliä pelataan suunnistaen rastilta toiselle kaupungin keskusta-alueella. Peliin kirjaudutaan koodilla: 9CCFAF. 

Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi koko Wahlbergin museotalo esittelee uusikaupunkilaisten menneisyyttä. Alakerran perusnäyttely eli "porvariskodin" puoli kertoo kauppiasperheen elämästä 1800-1900-lukujen vaihteessa ja yläkerran perusnäyttely kaupungin perustamisesta sekä merenkulun historiasta. Yläkerrasta löytyy tietoa myös mm. Uudessakaupungissa solmitusta rauhasta vuonna 1721, autoteollisuudesta, ja onpa siellä myös uusikaupunkilaisen maajoukkuekoripalloilija Junnu Leen MM-kisoissa käyttämänsä tossut.

Museossa on runsaasti tekemistä myös lapsivieraille.